Sulolla ja isännällä on jälleen kahdet agi-kisat takana ja nollat on taas olleet melkein tassun ulottuvilla.. 7.9.08 oltiin Joensuussa paikallisen seuran kisoissa, tarjolla kolme starttia, joihin kaikkiin Sulo ja isäntä osallistuivat. Kahdelta ekalta agi-radalta tulos HYL, Sulo oli taas ihan hurjana, ei nähnyt tai kuullut mitään. Viimeisenä olleelta  hyppyradalta ehdittiin jo vähän nollaa tuulettaa, mutta sitten koiruli meni ja pudotti viimeisen, kyllä VIIMEISEN riman!!! Sinne meni jo varmaksi luultu, eka nolla. Vika täysin kyllä isännässä, taisi vähän jo jarrutella, kun olisi kannattanut juosta täysiä loppuun saakka. Tulos 5 ja sijoitus lopulta myös 5., vaikka ihanneaika reilusti alittuikin. Kyllä harmitti se riman pudotus!

Kisattiin tietenkin myös kotikisoissa 13.9.08, yksi startti oli tarjolla kaikille luokille ja lisäksi kisattiin joukkuepiirinmestaruudesta. Sulo oli mukana yhdessä oman seuran joukkueessa; Sulon joukkueelle ei tullut menestystä, mutta hienosti VarPS:n joukkueet olivat sekä ensimmäisellä että toisella palkintosijalla. Sulon eka nolla jäi myös näissä kisoissa odotuttamaan itseään; harmillinen kieltovirhe hypyltä, tosin taisi itse asiassa kontakteillakin tulla virheitä, joita ei tuomittu eli tulokseksi jäi 5. Sijoitus 2., mikä samalla toi Sulolle myös oman seuran agility tulokkaan palkinnon! Hieno juttu, vaikka vähän se puuttuva nolla jälleen harmitti. Ainakin emäntää, mutta isäntä taisi jälleen olla ihan tyytyväinen tästä palkintosijasta. Ja tietenkin ollaan hirmuisen ylpeitä tästä tulokkuudesta. Isäntä povaa Tarmolle ensi vuoden agility tulokas titteliä, emäntä on varma Tarmon kyvyistä, mutta ei omistaan..;)

Kuluneen viikon aikana ollaan taas siivoiltu pissaa ja kakkaa... Päästy ihan maton pesuunkin. Meidän perheen rytmiin ei näköjään todellakaan lomat sovi, kun ne vievät nuoremman koiraherran suolen toiminnan ihan sekaisin. Yövieraita saatiin myös nyt viikonlopuksi; emännän siskon kolme pientä poikaa olivat meillä kyläilemässä. Vierailu meni loistavasti, nuorinta yövierasta ei tuntunut pelottavan yöpyminen ilman äitiä ja Tarmokin käyttäytyi koiriksi ja antoi lasten olla rauhassa. Siitäs siis saivat kaikki, jotka ehtivät Tarmoa ongelmakoiraksi epäillä...;)

Tänään sitten treeneissä kävi sellainen hurja juttu, että Sulo putosi/hyppäsi puomin päältä siten, että uikutti ja roikotti vähän aikaa jalkaansa. Hurjalta näytti. Nyt kuitenkin kävelee ihan normaalisti, eikä jalassa tunnu tai näy mitään erikoista. Pitää jalkaa vähän seurailla.  Sinänsä harmi, että ei uskallettu sitten enää tänään puomille Sulon kanssa, kun se kentällä näytti jalkaa vähän ontuvan. Toivottavasti ei saatu puomikammoa aikaiseksi, viikon päästä kun olisi jälleen kisat, tällä kertaa Pieksämäellä.. Ei kai meidän luupää nyt toisaalta niin vähästä säiky.

Kuvia palkinnoista seuraa myöhemmin...;)