Sulo ja isäntä kävivät kisailemassa Kuopion palvelus- ja seurakoiraharrastajien agi-kisoissa Maaningalla ja emäntä jopa uskalsi katsoa suoritukset..;) Startteja oli joka tasoluokalle kaksi, agilityrata ja hyppyrata. Agilityradalta HYLLY, ensin a-esteen alastulolta kontaktivirhe ja sitten kohtalokas häslinki pituudelta. Isäntä yritti takaaleikkausta pituudelle tullessa, Sulo rämähti suoraan pituuspalikoiden päälle ja jäi sitten pyörimään pituuden eteen. Muuten rata meni kyllä tosi hienosti, kepeillä ei minkään näköistä virhettä ja Sulo kuunteli tosi hyvin. Sujuvaa etenemistä, hienoa! Hyppyradalta kaksi tyhmää ja turhaa riman tiputusta, tulos 10, mutta sijoitus 1. !! Isäntä oli voitosta tyytyväinen, vaikka ei nollaa tullutkaan. Sulo oli makseissa ainut, joka alitti ihanneajan hyppyradalla, ja kyllä vauhtia koirulissa piisasikin. Meno näytti siltä, että kyllä me vielä niitä nolliakin kerätään, Sulo jaksoi keskittyä paljon paremmin kuin joskus aiemmin. Kotiin tuotiin pokaali, ruusuke ja ruokapussi.. Ruoka tosin on isoille koirille, plus 25 kg, eli kerta-annoksena ei varmaan kovin paljon tarjoilla. Kun ei tämä meidän maksiherra ihan 25 kiloa paina..;)

Treeneissä harjoitellaan jatkossa siis mm. pituutta. Ja kontaktit on Sulon ja isännän suurin kompastuskivi, niitä on tahkottava tosissaan, jos meinaa menestystä niittää.

Muuten ei ihmeitä. Töitä painettu pari viikkoa ja kesälomailu on melkein unholaan painunut, niin kiirettä on töissä piisannut. Emännällä on tosin syyskuun lopulla alkamassa pakkoloma, eli loman odotuksessa eletään. Vaikka tiedossa on siis kahden viikon palkan menetys, niin loma otetaan tyytyväisenä vastaan.

Koiruleilla oli vähän totuttelemista loman jälkeiseen arkeen. Parina päivänä töiden alettua löytyi kakkakökkösiä lattialta. Nyt perhe on jälleen arkeen palannut ja Tarmokin on löytänyt jälleen pidätyskyvyn..;)