Hassua, kun olen kotona, puhelin soi koko ajan. Mukavaahan se on. Tänäänkin olen saanut tuntea jo monta kertaa olevani tarpeellinen ja kaivattu, ja mikä se on ihmiselle mukavampaa. Ja yhtä hassua on se, että minusta on muuten tosi mukava olla kotona! Tosin paljon mitään kotitöitä en edelleen ole saanut aikaiseksi, mutta muuten kotona olo on ollut tosi mukavaa.. Ja se on oikeasti mainitsemisen arvoinen asia, en nimittäin aina ole yhtä hyvin kotikonnuilla viihtynyt, olen vähän kapinoinut tätä isännän valitsemaa asuinpaikkaa. Tässä taitaa vahingossa käydä niin, että alan kotiutua tänne "metsän keskelle", niin kuin kuulin tänään yhden kaivinkonemiehen asuinaluettani kuvailevan.

Sulo on saanut tänään pyöriskellä ulkona oikein kunnolla. Ulkona on kyllä ollut niin kylmä, etten itse siellä ole viihtynyt, mutta Sulo on pyörinyt Ekin perässä ulkotöissä. Aamulla käytiin Sulon kanssa pienellä lenkillä, Sulo säikähti omakotitalotontilla tehtävää räjäytystä, että oli ihan sätky, kun mentiin takaisin kohti kotia. Tuossa se nyt parhaillaankin makoilee jalan juuressa. Se on kyllä ehkä myös osoitus siitä, että sillä raukalla on vähän tylsää, kun emäntä ei sen kanssa koko ajan touhua.

Sain tänään lopulta ostettua kukkia pihalle, pitäisi siis lähteä tuonne ulos kylmään niitä istuttamaan... Muuten on kyllä tehty taas pihahommia niin laiskasti koko kevät, ettei päästä jälleen näin alkukesästä mitään istuttamaan. Jäänee jälleen syksyyn.. Voi meitä!! Mutta ehkä ne hommat taittuu sitten hitaasti mutta varmasti.. Toivotaan ainakin... Välillä meinaa kyllä emäntä isäntään tuskastua... :) Mutta taitaa se isäntäkin olla aika usein "käpynä" emäntään...