Koiruusmaailmassa on sitten viime kirjoittamalta tapahtunut vaikka mitä... Niinkuin elossa muutenkin. Tarmo aloitti agility-treeninsä viime perjantaina, sitten käytiin lauantaina näyttelemässä Jyväskylän kv-näyttelyssä ja vähän suruakin on mahtunut matkaan.. Mutta palataan hetki ajassa taaksepäin...;)

Jeps, Tarmo pääsi tositoimiin agi-urallaan perjantaina, kun ensimmäiset alkeiskurssin treenit koittivat. Ja hyvin meni! Tosin emännän jännitystä helpotti se, että yllätykseksi Piia-kasvattaja oli vetämässä ekoja treenejä ryhmän oman vetäjän sairastuttua. Tarmo tietysti oli innoissaan Piian näkemisestä. Mentiin putkea, hyppyjä, keinua, pituutta, a-estettä.. Tarmo meni kyllä tosi rohkeasti esteille, a-esteellä piti vähän kannustaa ja tuupata pepusta, mutta häntä heiluen kuitenkin tultiin alas asti..:) Huvittavinta oli, että herran piti kesken keinun ruveta seurailemaan toisen ryhmän touhuja ja sitten sitä tultiinkin keinulta alas! Keskittyminen on varmaan jatkossakin Tarmon suurin ongelma, toiset koirat kiinnostavat todella paljon ja omien suoritusten välillä piti haukkua räksyttää muille. Ihan kierroksiin asti Tarmo ei onneksi nyt ekalla kerralla päässyt, mutta toisaalta kenenkään koiraystävän vauhti ei vielä päätä huipannut.. Ja vauhdin katselemista Tarmo ei kestä. Mutta kaiken kaikkiaan hienosti meni ja intoa puhkuten jatketaan treenejä!

Sitten toinen koitos lauantaina Jyväskylän näyttelyssä, tuomarina Paul Lawless Irlannista. Ja sehän meni huippuhienosti! Tarmo esiintyi paljon paremmin kuin ekalla näyttelykerrallaan, ei purrut Piiaa jalasta kesken esittelyn, oli nätisti pöydällä ja seisoikin ihan ok. Tuomari taisi tykätä Tarmosta, sillä kävi sitä monesti katsomassa. Ja tuloksena oli, että Tarmo oli ROP-pentu! Isännän on varmaan alettava rakentaa sitä palkintokaappia. Laatuarvostelu oli todella hyvä:

"8 months old blue merle of excellent type. Nicely balanced head. Beautiful dark eyes. Sweet expression. Ear good size, well placed. Pleasing body shape. Excellent forelegs & feet. Developed nicely for age. Excellent coat & condition. Moves freely little close in behind."

Taitaa nyt näyttelykipinä vähän iskeä, kun menestys on näin loistavaa.. Eihän sitä tietysti tiedä, miten mahdollisesti aikuisena pärjätään.. Mutta ehkä nyt edelleenkin näyttelyissä käydään, erityisesti kun saadaan Piialta henkistä tukea..;) Kiitokset Piialle Tarmon esittelystä ja Piialle ja Minnalle mukavasta reissusta!

Näyttely oli mukava reissu myös sikäli, että nähtiin Tarmon isä Curre ja saatiin yhteinen potretti otettua isän kanssa:

                           Tarmo, Lotta-sisko ja Curre-iskä

Ja sitten sitä surua... Isäntä vei tänään veljensä koiran Tintin viimeiselle matkalle. Tintti oli viimeiset vuodet asunut isännän äidin luona ja monestakin syystä Tintin elämä ei enää useampaan vuoteen ollut koiran arvoista elämää. Tintille on lopulta parempi se, että se on nyt päässyt koirien taivaaseen. Mutta onhan se silti surullista ja isännälle tosi raskasta. Tintti nukkuu nyt ihanaa lepounta meidän kotimetsässä, tehdään Tintille vielä risti ja viedään kesällä haudalle kukkia. Tintin kuolema vei ajatukset siihen, etteivät nämä meidän koirapojatkaan tietysti ikuisia ole.. Ihan kauhea ajatuskin. Isäntäkin varmaan mietti pitkään vielä tänään sitä, tekikö oikean päätöksen, kun  hänen päätettäväkseen jäi se, lopetetaanko Tintti tänään. Päätös oli ehdottoman oikea, ja nyt yritetään muistaa Tintti sinä iloisena, leikkisänä ja reippaana koirulina, joka se vielä muutama vuosi sitten oli.

                         Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
                         saan kulkea rajalle ajattomuuden.
                         Olen kimallus tähden, olen pilven lento
                         olen kasteisen aamun pisara hento.
                         En ole poissa, vaan luoksenne saavun
                         mukana jokaisen nousevan aamun
                         ja jokaisen tummuvan illan myötä
                         toivotan teille hyvää yötä.