Kesäkelit on mahtavat, mutta työ haittaa vähän emännän ja isännän vapaa-aikaa. Ja on emäntää vähän mietityttänyt, että taitaa Sulolle olla vähän liian kuumat kelit. Mielellään Sulo on kyllä ulkona, mutta kun on vähän aikaa juosta humppassut pihalla, roikkuu kieli herralla läähättäessä puoli metriä ulkona... Helteellä on ollut ilmeisesti vaikutusta myös koirulin ruokahaluun; ei ole ruokakuppi tyhjentynyt toiminnasta ja ulkoilusta huolimatta nyt lähes pariin päivään kunnolla. Emäntä on jälleen vähän jo ehtinyt lapsestaan huolestua, mutta jospa koiruli söisi kun on oikeasti nälkä. Kun on kuitenkin muutoin terve ja virkeä, niin ei kannattaisi tietysti heti huolestua.

Muutoin ei Sulon tai emännän arkeen kauheasti mitään kuulu. Töitä ja Sulolla sen vuoksi myös yksinoloa päiväsaikaan. Hyvin on kyllä Sulo jälleen tähän arkeen lomien jälkeen sopeutunut, ei ole paikkoja tuhoutunut eikä muutoinkaan eroahdistusta ilmentynyt... :) Kyllä meillä on sitten itsenäinen koiruli.. Tosin osaa se olla itsepäinenkin! Ei meinaa millään pihalla ollessa taaskaan kieltoja uskoa, jos joku ihminen sattuu tiellä kävelemään, on se Sulon mielestä niin ihmeen ihana, että sen luokse on heti päästävä.  Ei auta käskyt, kiellot eikä karjunta. Onko sitten emäntäänsä tullut itsepäisyydessään, mene tiedä häntä.

Sulo on myös ollut kuin taivaassa, kun kodin rannassa on ollut isännän veljen lapsia useampana päivänä. Emäntä ei itse välittäisi rauhansa häirinnästä... Mutta Sulo leikkii ja juoksee lasten kanssa innoissaan. Onhan siinä tietysti se hyvä puoli, ettei koirulia juuri näinä päivinä sitten tarvitse lenkittää. Huono puoli on mm. se, kun Sulon ottaa sisälle ja se huomaa lasten olevan edelleen rannassa... Haukkuu nimittäin koiraherra lapsia sitten olohuoneen ikkunoissa kuono lasissa kiinni niin kauan kuin jaksaa. Ja mitä siitä sitten seuraa; kuonon jälkiä ja kuolaa koiran korkeudelta ikkunat täynnä. Ja eikä ikkunoiden pesusta ole kuin vajaa kaksi kuukautta... Hohhoijaa! Ei lopu emännältä kotityöt kesken!

Emännällä ja isännällä on ollut vähän kasvatuksellisia erimielisyyksiä.. Ei niistä nyt riidellä ole tarvittu, keskustelu on ollut ihan riittävää.. ;) Emäntä ja isäntä käyttävät vuorotellen Suloa ja Heidiä agility-treeneissä. Oli sitten isäntä omalla vuorollaan mennyt Sulon ottamaan kiinni, kun se oli radan päätteeksi lähtenyt harhailemaan. Kouluttaja oli ihan asianmukaisesti Heidille todennut, ettei isännän pitäisi Sulon tekemisiin treeneissä puuttua, vaan Sulon tulisi totella Heidiä. Emäntä on tätä mieltä ollutkin ja yrittänyt omalla kuskausvuorollaan puuttua mahdollisimman vähän Sulon tekemisiin treenin aikana. Jospa nyt tästä kasvatuksellisesta eripurasta päästäisiin sopuun... :) Niin se on koiralapsen kasvatus monilta osin yhtä mielenkiintoista kuin ihmislapsenkin; kasvatuslinjoista pitäisi kumppanin kanssa molempien kohdalla päästä yksimielisyyteen!